Kisat 22.3.

Jeps eli sunnuntaina oli kisat, B-merkin kouluohjelma jota siis aiemmin ei oltu menty. Ei muuten ois jännittänyt se yhtään, opin sen helposti ja pohkeenväistöt käynnissä on ihan tuttu juttu meille, mutta kun viikko ennen kisoja meni kentällä tosi huonosti. Soittelin lauantaina Suskille paniikissa et aargh mitä teen tän eläimen kanssa, ja Suski neuvoi ottamaan rauhallisesti. Siinä sit analysoitiin mennyttä viikkoa ja tultiin siihen tulokseen että Santeri ei jääpohjalla halua kulkea ja tarvitsee myös rautakuuria sillä se puuskutteli paljon. Kattelin sitä jo perjantaina että se oli tosi erikoinen kun melkein haukkoi henkeä, eikä meinannut millään palautua. Puhkuria tuskin kuitenkaan on kun ei oireile missään karsinassa tms. joten ei semmoisesta huolta.

Onneksi Suski on olemassa! En varmaan selviäis hevosten kanssa ilman sitä. Sunnuntaina en sitten enää pahemmin stressannut, tein aamutallin ja menin sen jälkeen ratsastamaan Santerilla aamuverryttelyn. Suskin kanssa niin sovittiin, kun ensin ajattelin että onko fiksua jos sillä kerran on raudanpuutos. Mutta Suski sanoi että kun kerran olette sen ennenkin tehnyt niin ei kannata muuttaa, että kyllä se jaksaa, jos vaikuttaa haluttomalta niin sitten lyhyempi. Ja oikeassahan tuo oli jälleen kerran, eikä Santeri sitten pahemmin itseasiassa edes puhallellut, joten tein sillä puoli tuntia+loppukävelyt. Eli jopa tavallista kisa-aamuverkkaa hieman pidemmänkin, kun oli aikaa ja polle kuunteli mua. Kerrattiin helppoja juttuja, ensin siirtymiset askellajista toiseen ja sitten askellajin sisällä, lopuksi vähän sivulle vieviä liikkeitä.

Itsevarmuus sitten kohosi molemmilla kun aamuinen sujui hyvin, joten kilpailuissa verkka sujui hyvin, huomioonottaen että oltiin Alaspään maneesissa, mulla oli saappaat ja koko viikon ratsastukset sitä ennen oli mennyt ihan penkin alle. Mun mielestä ohjelmakin meni nappiin, paljon paremmin kuin Sammalistossa K.N, mutta tuomari ei ollut ihan samaa mieltä, ja saatiin vaan 63,48%. Edellisistähän saatiin yli 68%. Loppukommentit paperissa kuului että: ''Tarkista väistöt, nyt ei ollut avuilla (saatiin niistä nelonen, ei ollu tarpeeks kulmaa, vaikka ei kyllä missään lukenutkaan että paljonko sitä sitten pitäisi olla). Muuten hieno, etenevä ja tasapainoinen esitys, hyvä!''

Tuomarit ei ole ikinä mun kanssa samaa mieltä! Silloin kun musta tuntuu että meni huonosti, niiden mielestä meno oli hyvää, sitten taas toisinpäin, niinkuin nyt sunnuntaina. Oltiin sitten neljänsiä, ensimmäisiä jotka ei sijoittunut. Nettiin ei ole tullut vieläkään tuloksia, enkä muista keitä meitä ennen oli ja millä prosenteilla.

Ahkera Salla oli taas kisahoitajana, ja otti videota katsomosta, mutta en taida laittaa sitä tänne sillä unohdin näyttää Sallalle zoomin käytön : D Kiitos silti Sallalle taas ahkerasta avustamisesta! :) Marian kommentteja mun piti tähän vielä laittaa mutta tuli blackout, ja lähden tästä muutenkin lenkille :) Mutta siis Maria ei ollut katsomassa, mutta soittelin hänen kanssaan tossa eilen. Ei kun niin se oli sitä mieltä, että pitäisi teettää Santerilta verikokeet. Täytyy nyt sit keskustella äitin kanssa siitä.. tai no ei tarvitse, se lukee sen kuitenkin täältä blogista :D

Vielä muutamat kuvat...

Nämä kuvat tuli nyt muuten vahingossa isolla, piti tulla kohtalaisella koolla. Kärsikää! Seuraavassa varsoja ja nuoria hevosia joita Marialla on tallipaikalla. Valitettavasti ei näy tässä Marian omaa varsaa:

Marian tallista interiööriä:

Kenttä ja lato/autotalli, jossa esteitä ja hevosauto ainakin, Maria itse seisoskelemassa:


Tälle komistukselle Santerin oli pakko vähän pörhistellä:

Ja viel sisätiloja:

Irjalassa 15.3.

Huh, kun aika on mennyt lujaa sitten helmikuun. Piti siitä Ulf Möllerin valmennustilaisuudesta, jossa olin katselemassa, laittaa kuvia jo aikapäiviä sitten (se oli 28.2.). Ja niitä joudutte sitten vielä hetken odottelemaan ; ) Nyt kertoilen vähän valmennuksesta. Oli muistaakseni kyllä muutakin kerrottavaa kun Ulf ja Maria Möllerin valmennukset, mutta empä juuri nyt muuta erikoista tapahtunutta muista, PAITSi että Sissi, meidän kapinen lämppärinrupukka, menee matkaratsastuskisoihin! Kyllä, luitte oikein :D Äiti on käynyt MP Riding centerillä maastoilemassa pariin otteeseen Marin kanssa, joka vuokraa siellä matkaratsastusarabia. Siitä äitin pitkään kestänyt matkaratsastuskiinnostus sai uutta tuulta alle, vieläpä kun se sai Diian (edell. mainittu arabi) omistajalta lainaan hevosen sykemittarin. Sissin sykkeet oli kunnossa, joten Mari ja äiti sitten päättivät ilmottautua ensi viikon lauantaina pidettäviin matkaratsastuksen seurakisoihin 30km ihanneaikaluokkaan.

Santerin kanssa on mennyt hyvin, lukuunottamatta paria viime päivää, ja valmennuskin sujui viime kerralla 15.3. hyvin kun päästiin Irjalaan Marian kentälle, eikä tarvinnut mennä Alaspään maneesiin. Harjoiteltiin keveyttä, lisäämistä ja laukkaa. Ja mä sain mennä ilman jalustimia kevennystä ja sain kotiläksyksi mennä jokatoinen päivä tietyn määrän tuota ilman jalustimia kevennystä. Melko rankkaa se on siinä vaiheessa kun pitää mennä useampi kierros...

Toinen kotitehtävä oli Santerin harjan nyppiminen! Ensin oli että mitä häh, suomenhevosen harjanko nyppisin? Mutta loppujen lopuksi se osoittautuikin hyväksi ideaksi ja nyt on Santerilla puolipitkä, siisti harja. Hännän kanssa kävikin sitten klassisesti, muutama sentti liikaa tuli otettua ;s Mutta kasvaa se toivottavasti kesään mennessä takaisin... Nyt on meidän molemmilla hevosilla ihan järkyttävät hännät.

Tässä tämänkertaiset kirjotukset, en tähän aikaan illasta saa enää enempää järkevää tekstiä ilmaantumaan..:D Ja huomenna suht aikainen herätys, vaikka aamutallia ei tarvitsekaan tehdä. Lähdetään porukalla Hevoset-09 messuille :) Sieltä kuvamateriaalia sitten ehkä kun saan ensin ne Ulfin valmennuksesta otetut kuvat tänne ;) Myös Suskin Jyken valpasta tulossa ehkä kuvia... Kisaraporttia myös odotettavissa, sillä sunnuntaina on Alaspäällä harjotuskilpailut, luokka B-merkin kouluohjelma. Paineita aiheuttaa se, että Maria ehkä tulee seuraamaan meidän suoritusta jos ehtii ;s Apuva.

Valmentautumista vaihtelevalla menestyksellä

Maanantaina 23.2 tosiaan oli Suskin tunti. Mentiin samaa harjoitusta kun Suski itse lauantaina ''Jyken'' valmennuksessa, jota olin katsomassa ja kuvaamassa :) Niin ne valmennusmetodit/harjoitukset kierrätetään ;) Laitan pari kuvaa sieltä kun saan tikunSuskilta takaisin. Oli kyllä tosi hyvä tunti, Santeri kuunteli veriveri hyvin. Ideanahan siis oli väistättää ulkoohjan ja pohkeen avulla hevosen takaosaa uralta muutaman askeleen ajan pitkän sivun alussa, ja sitten suoristaa hevonen ulkopohkeella. Mä sain tehtäväksi myös ratsastaa sen jälkeen Santeria vähän eteen, niin että se tulis kättä kohden. Onnistu joka askeleessa hyvin ja Santeri kuuntele erinomaisesti alkuhöyryttelyjen jälkeen... Suski sano pari kertaa että ''Taas se juoksee, hidasta'', ja olin ihan et häh? Kun mun mielestä mentiin ihan perusravia, mutta Suski halus ilmavampaa, mutta hitaampitemposta ravia. Laukassa Santeri siirtymisten jälkeen kuunteli taas niin hyvin että mentiin pari pätkää ''piruettilaukkaa'';)

Noh, sitten olikin Marian tunti eilen, torstaina. Santerilla oli tiistaina vielä kenttäreeni ja keskiviikkona ajattelin että se tarttee kevyemmän työskentelyn, joten kävin vaan ihanan aurinkoisessa säässä kävelemässä ja hiukan laukkailemass aja ravailemassa pelloilla ja teillä, reilun puoli tuntia. Tuomio oli sitten Marialta että Santeri ei ansaitse kevyitä päiviä kun se sitten seuraavana päivänä juoksee. Jeps, tuli huomattua. Mentiin vaihtelevia harjoituksia ja kaikki oli vaikeita koska Santeri taas painoi kädelle ihan hulluna. Jossain vaiheessa sitten Maria sano että no, annetaan sen sitten juosta ja kiidettiin ensin melkein kierros Alaspään maneesi ympäri, ihan kivaa keskiravia, ja sitten yksi kokorataleikkaa ihan 'täpöä'! :D Sen jälkeen suju huomattavasti helpommin ja saatiin yks todella hyvä pätkä.

Tässä eräänä päivänä muuten oltiin yhteismaastolla, taisipa olla tiistai. Mä olin Sissillä, äiti Kirillä ja Menni Sannilla. Lähettiin sitten 'oikasemaan' Sylkkiätieltä Ojalantielle metsän kautta. Rämmittiin metsässä joku 30-40 min ainakin. Välillä ihan eksyksissä (Menni sanoi että hei, nyt tuli hyvä polku vastaan, ja äiti siihen että eikös noi ole meidän omat jäljet...) mutta löydettiin sit loppujen lopuks tutun pellonreunaan, ja jatkettiin sitä pitkin. Pari leveetä ojaa tuli vastaan, ja yhden ylityksessä olikin vähän extremen makua. Äiti ja Kiri meni penkkaa pitkin eka vähän liukumäkeä, sen jälkeen kun Kiri oli lahonnut mahalleen, ja sitten äiti tippu (liukui perse pystyssä) siitä jäälle. Kirikin pääsi ylös ja oli melko hämmästyneen näkönen. Minä ja Menni pidätettiin (turvallisesti maan kamaralla vielä) henkeä, että lähteekö Kiri kotiin, mutta kun äiti onnellisesti sai sen 0hjista kiinni revettiin kaikki aika totaalisesti. Sen jälkeen minä och Sissi lähdettiin ylittämään pelottavaa ojaa... Sissin polvet apout löivät loukkua kun sitä taisi vähän jännittää, mutta päästiin loppujen lopuksi -aika tyylittömästi kylläkin- toiselle puolelle. Sanni sitten tulikin sievästi, Kirin ja Sissin näytettyä ensin mallia että miten ei ylitetä ojaa :D

Tämmöstä taas meillä! Kirjoittelemisiin, ei ole muuten näkynyt vielä kuvia Sampin kisoista, ei niitä taida tullakaan...

Kisat!

Jälleen Sammalistolla. Mentiin K.N.Special ja kirouksen mukaisesti (Alaspää-kirouksen lisäksi yllämme on myös K.N.-kirous) unohdin sen yhen saaaamarin voltin tehdä. Kotona ei ollut mitään ongelmaa. Ohjelma onnistu kuitenkin ihan hyvin, olen tyytyväinen, mutta tuomarina toiminut Maisa Torkkola taisi olla meille aika reilu kun saatiin 68.007 % unohduksesta ja mun suussaroikkumisesta huolimatta. Tosin radan katsomosta seurannut Suski sanoi että meno oli tosi kivan näköistä, vaikka Santeri varsinkin I:ssä laukannostossa piteni. Paperissakin oli siitä maininnat ja toki huomasin itsekin sen.

Santeri muuten tajusi siinä alkuverkassa keskiravin salaisuuden! Koko viikko harjoiteltiin puomeilla sitä (tai no, sillei olikohan ke, pe ja la) eikä mennyt jakeluun, Santeri tarjos laukkaa ja kiitoravia ja vaikka mitä mutta ei onnistunut kun puomeilla ehkä kerran. No, verkassa kokeilin yhden pätkän ja tunsin kun Santerikin sai kunnon ahaa-elämyksen (tai no Santerin tapauksessa ehkä pikemminkin ''jaa näin, olisit heti sanonut''-elämyksen...)! Radallakin onnistui, oli vähän voimaton, mutta sitä saattoi jo kutsua keskiraviksi ennemmin kuin tavalliseksi. Ja sittenhän Santeri innostui tarjoamaan sitä molemmilla kerroilla kun lähdettiin loivalle kiemuralle. Perus-Santeria, hokaa hitaasti mutta kun hokaa niin tekee hyvin ;)

Katsomossa muuten Suskin Samppi-tutut oli kuulemma tehny ostotarjouksia Santerista :D Jaa-a, 10 000:sta tuo ehkä irtoais... vai irtoaisko sittenkään. Santeri on niin kiltti ja rotuunsa nähden lupaava otus, että ehkä en vois luopua siitä. Niinkun en Sissistäkään, vaikka se onkin pahansisunen, melko hyödytön ja jalkavaivanen vanha ravurinrupukka! Kummasti niihin kiintyy.. : )

Pikku-Salla lähti urheasti kisahoitajaksi! Tytöstä olikin hyvä apu, uskalsin helpostijättää Santerin sille taluteltavaksi. Myös kun kotiin päästiin niin hommat hoitui nopsaan. Sallasta tulikin mieleeni että pitäis lisätä peltokuvia, kun otin siitä ja Santerista ja Sissistä jotain posepose-kuvia. Mutta joku toinen päivä kun saisin ne ensin edes koneelle siirrettyä! Jos tän mööpelin muistiin edes mahtuu ne kaikki (se ulkoinen kovalevy alkais oleen jo kova juttu).

Saatiin siis ruusuke, itseasiassa kaksi, kun viimeksi se keltainen jäi sinne, koska lähdettiin sen verran ajoissa. Olikin kiva mennä kisoihin kun tiesi että matkaan lähtisi ainakin yksi ruusuke : D Tässois tulokset: http://dtt.sporttisaitti.com/kilpailuharjoitukset_talvella_20/kilpailuharjoitukset_22_2_2009/
Kuvia tulee mahdollisesti, koska kysyin eräältä meitäkin kuvanneelta tytöltä niitä : ) Lupasi laittaa säpoon, jos löytyisi jotain suht laatukuvia. Niitä siis odottelen! Omaa kameraa ei mukana ollut. Harmi, olisi meinaan ehkä meidän ensimmäinen kunnon keskiravi tallentunut sitten videolle!

Taas muuten ratsastin Santerin ennen aamuruokintoja pikkuverryttelyksi. Nyt alkaa aamuherätykset pikkuhiljaa väsyttään kun tehtiin myös lauantaina aamutalli, ja koulussa pelkkää kahdeksan päivää... Mutta nyt alkaa hiihtoloma! Jesjesjes :) Huomenna Suskin tunti, mitenhän Santeri jaksaa...

Kaikennäköistä mm. kisaraportti : )

Nyt on ollut pitkä tauko täs kirjotukses. Ei oo pahemmin kiinnostanut... Meiltä lopetettiin viikko sitten Timonan Jebecca Jewel eli Tellu, vaan kymmennen vuotiaana kun viikossa meni todella huonoon kuntoon, verikokeiden mukaan sillä oli kasvain :< Tää tuli tosi äkkiä. Varsinkin kun n. kuukausi sitten meni vanhuuteen koiramme Susetten Seireeni elikkäs Siru.

Mutta jotain hyvääkin tammikuuhun. Päästiin valmennukseen perjantaina. Ikävä kyllä Suski ei tullut siihen meidän kanssa Kekellä vaan ladoslaisella Amindalla, jota Maria jaksoi kehua. Me saatiin kommenttia tyyliin: ''Inkku ratsasta! Taas se roikkuu!'' Hmmmn voiko mikään muu pahemmin aiheuttaa alemmuuskompleksia kun ammattiratsuttaja hienon ja valmiinnäköisen puoliverisen selässä, kun me yritettiin saada edes takapäätä alle??...vastaus on että ei. Pitäisi kahden viikon päästä tehdä paremmin sellaista ympyräharjoitusta, mutta empä huomannut sanoa että meidän kentällä ei 6-7 metrin ympyräksi pienennyksiä laukassa paljoa tehdä. Että no en tiedä oliko tuo nyt sitten niin hyvä valmennuskerta meille. Sanoi Maria onneksi että Santerin kunto on suht hyvä.

Eilen oli sitten pitkästä aikaa kisat. Ne ratsastettiin Sammalistolla ja me oltiin helppo B:3 luokassa. Oli kiva olla pitkällä radalla jälleen : ) Menin jo aamulla ratsastaan Santerilla n. 25 minuutiksi kentälle ennenkö annoin aamuruuat, sillee verryttelyksi kun oli lauantaina huonon tuntuinen. Meni jättebra ja vähän itseluottamuksemme kohosi. Verkassa ei oikein sujunut, onneks Suski tuli sinne sitten KT Kilroylla ja vähän antoi avustusta meille :) Tuloksena radalta tuli 65,417 % mihin olen ihan tyytyväinen kun tavoite oli yli 62. Hauskakin kommentti paperista löytyi: ''Wau, miten mukava raviohjelma :)'' Mutta periaatteessahan toi %-määrä on aika huonosti, kun pitäisi syksyllä alkaa päästä heA:ta kisaamaan. Toisinsanoen nyt panostetaan parempiin prosentteihin kun vielä ollaan B-luokissa, ja siihenhän auttaa vain reenaureenausreenaus ;) Se tarkoittaa enemmän viikkosuunnitelmia Santerille, enemmän tunteja Sissillä ja mulle kiireistä talvea, kun ensi jaksossa on 22 viikkotuntia (meillä siis on 75 min tunnit) ja pitäisi jaksaa tota kouluakin käydä ja nukkuakin jossain välissä. Oltiin viidensiä.

Btw, tuuskahdin hienosti lumeen kun hölkkäilin kansliasta pois. Astuin hienosti ojaan ku aattelin et siin on tukevaakin lunta. Carola anto kaatumispisteitä 8,7 mikä oli aika hyvin :D (se oli antanu jo Suskille pisteitä kun se oli luistellu saappailla siinä pihalla). Päivän naurut kyl saatiin. Thänkkaad ei ollu Karvamopojen kuvaaja paikalla ;D Olispa ollut hienoo löytää ittensä päivänkuvana eienääniinvalkoset housut jalassa, lunta nenässä ja kypärä silmillä.

Eilen leikkasin Sissi-raukan hännän. Se ylttyi jo melkein maahan joten päätin vähä nipsaista. Hups kun siitä tulikin aijottua jotenkin vahingossa lyhyempi ::D Aattelin että ihan vitsin vuoksi olis voinut sillä mennä Sammaliston estekisoihin kahdeksas päivä, mutta kaikkihan sille naurais sen hännän takia etenkin ;<>

Joulumaasto! Tursan keskustaan... : D

Kuvan otti Mennin tuttu Pasi. Vasemmalta oikeaan: äiti&Santeri, minä&Kiri, Menni&Sanni

Tänään oltiin sovittu lähtevämme Menni, minä ja äiti joulumaastoon Sannin, Kirin ja Santerin kanssa. Sissi-parka joutui jäämään kotio potemaan jalkaansa. Kun pollet oli kahdentoista aikaan viimein pyntätty punaisiin ratsastusloimiin, Sanni poronsarviin ja pojat muutamiin kulkusiin, ja meidät tietty kypärien päälle tulevilla tonttulakeilla ja punasilla toppatakeilla ymsyms., lähdettiin ensin Raimolle päin. Mitään reittisuunnitelmaa ei oikein ollut ja siinä matkalla siiten kehittyi kuningasidea lähteä Turenkiin meidän mummoa moikkaamaan. Kyllähän siinä ihmiset saivat (taas) toljotettavaa Mennin tallin asukeista, ja eräs linkkukuskikin sai kyytiläisensä varmaan kauhun partaalle kun tämä moikkaili meille ja katsoi taakseen ties kuinka kauan, ENNEN RISTEYSTÄ : D

Matkalla tuli nähtyä meidän ''varamummo'' Tepa, poikansa kyydissä, Raimo Lidlin pihalla, Mennin tuttu joulukuusia myymässä, ja tuli myös todettua että ''sokerinsuoralla'' oleva alikulkutunneli on melko matala ratsastusta ajatellen. Linkkuassan kohdalla taksikuskit oli ihan innoissaan ja huutelivat toisilleen että ''kattokaa hei hevosia!'' Joku mies otti kännykällä jopa videota! Kyllä ihmiset, ainakin useimmat, tais saada mukavaa piristystä päivään ja ehkäpä jopa joulumieltä kun meillä oli ne upeet kostyymit. Mummoa käytiin vielä moikkaamassa, ja se olikin sopivasti puudelien kanssa lenkillä ja nähtiin se siinä samalla, niin ei tarvinnut sitten ihan rivarin pihaan parkkeerata.

Siitä sitten kotiin. Kylmä ei tullut kun Lammintien parilla pätkällä jossa tuuli ihan himona. Tai no oli mulla varppaiset vähä jääs koko matkan ku noi kumpparimukajodhpurit ei oo mitkään huippueristävät. Mutta muuten oli erikivaa, varsinkin kun lähempänä kotoa on kiva mettätie laukata, josta tulee vähän Muhun saaren reissut mieleen. Se me laukattiin tottakai ;) Kiri meni erikivasti, eikä koko reissulla stressannut edes rekkoja vaikka niitä vastaan tulikin! Reipas poika :)

Aika liukas keli oli, eräs nainen oli ajanut ojaankin autollaan... Tarjottiin apua, mutta lähiapu oli jo onneksi saapunut :) Harmi, Sanni olisi halunnut päästä lesoilemaan vetotaidoillansa ;) Sissin kanssa käytiin illalla kentällä pyörähtelemässä, imppari selkeästi alkaa parantua ja uskalsin jopa laukkailla vähän. Sissistä kyllä huomaa että se jo kaipaa työntekoa. En vieläkään muistanu ottaa kameraa tallille mukaan että saisi sen tucan ikuistettua ;<