Hauholla

Sunnuntaina lähdin Suskin mukaan Tourun tallille kokeilemaan Vihtoria ja Kekeä. Lupasin ne myöhemmin tällä viikolla mennä liikuttamaan pari kertaa. Mentiin heti aamusta, oltiin tallilla kahdeksan pintaan. Hitsi miten hieno talli se on! Kyllähän olen Sarilta kuullut (Sarin Pipru oli siellä ennen Tarjalle menoa) että se on upea paikka, mutta yllätyin silti! Sehän on entiseen navettaan tehty, mutta silti se oli siisti, tosi käytännöllinen, tilava ja viihtyisä. Sosiaalitilat oli sisustettu paremmin kuin meidän talo! Omistajat, herra ja rouva Paranko olivat todella mukavia. Eniten tykkäsin satulakaapeista, eli heillä ei ollut sellaista perus sotkuisen näköistä (vaikka kuinka suitsia niputtaisi) satulahuonetta vaan jokaiselle hevoselle ilmavat kaapit jonne sai satulan, suitset, parit loimet, harjalaatikon jne. Lisäksi oli ratsastajille omat kaapit.

Menin ensin Kekellä, oli taas itsellä hakemista, että sain mukauduttua sen menoon, se on ''vähän'' herkempi kuin Santeri. Keke on nyt vähän toipilas kintereen takiajoten sillä ei laukata vielä ollenkaan. Tehtiin ihan käynti-ravi siirtymisiä kun ne on Santerinkin kanssa hankalia. Sitten vaihdettiin hevosia kun olin hetken aikaa katsellut kun Suski meni Vihtorilla, jonka se sanoi olevan tosi vaikea ratsastaa. Eikä valehdellut! Vihtori on siis pienehkö, siro suomenhevosruuna. Tosi kivan näköinen mutta pohje jos liikkuu vahingossa kymmenen senttiä omalta paikaltaan, tai jos korottaa selässä ääntään, tai jos unohtaa ratsastaa, tai jos heiluu, Vihtori katoaa paikalta. Oli kuitenkin varmaan vieraskorealla tuulella, kun Suski sanoi että sillä oli hyvä päivä! Saa nähdä mitä tulee kun menen sillä yksin ratsastamaan...

Iltapäivällä oli oman tallin puitteissa ajokeikka, sain ajaa Sannilla eläkkeelleajon Turengissa. Pari tuttua tuli koulussa sitten maanantaina että ''näinkö mä sut hevosella Turengissa eilen??!'' :D Mutta eihän sen pitäis mitään uutta olla.